Luinpa juuri Hesarista jutun tiedevuodesta 2006. Siinä kerrottiin Science-lehden valinnasta vuoden ykkösuutiseksi. Venäläinen matemaatikko Grigori Perelman oli löytänyt ratkaisun yhdelle maailman kuuluisimmista ja hankalimmista matemaattisista pulmista eli Poincarén konjektuuriin.
Aihe hyppäsi lehdestä esiin, kun satun juuri lukemaan Apostolos Doxiadisin romaania Setä Petros ja Goldbachin hypoteesi. Se on aika keveästi kerrottu tarina nuoren kertojan sedän suuresta unelmasta ja siitä miten tämä omistaa koko elämänsä kuun kurkotteluun. Petros ei halua suvun firmaa pyörittämään eikä hänelle myöskään riitä se, että olisi keskinkertainen matemaatikko. Tällä on tietysti seurauksia niin hänen uralleen kuin sosiaalisuudelleenkin. Tuli elävästi mieleen tämä venäläinen erakoitunut nero.
Matematiikka on yksi kirjan päähenkilöistä, ja ajattelinkin lukea kirjasta ainakin alun nuoremmille lapsilleni jonain iltana. He ovat hakemassa uuteen opinahjoon ensi vuodeksi. Toinen haluaa yläasteen englanti-matematiikka-painotteiselle luokalle ja toinenkin lukioon, joka on erikoistunut matematiikkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti